HALLITUS
Anitta Helin, puheenjohjaja
Mikko Pekkarinen, varapuheenjohtaja
Reijo Tuominen, sihteeri
Satu Airos, rahastonhoitaja
Kari Känkänen
Sulo Jousala
Virpi Salminen
Esko Pilli
Arja Etuaho
HISTORIA
Uudenkylän seurantalon vaiheita vuodesta 1907
“Kun nykypolven Uuskyläläinen kyselee, että mistä syystä Seurantalo on tullut osakeyhtiöksi ja kuinka siinä on yksityisiä osakkeenomistajia, koetan minä antaa teille tietoja. Opettaja Katri Silen ja minä aloimme Seurantalon rakennushommaan alkaen siitä, että lokakuun 27 pnä 1907 Uudenkylän kartanon omistaja Constanse af Forselles lahjoitti Seurantaloa varten Myllymäki nimisen tontin. Seuraavana talvena keräsimme rakennusainetta…” ote rakennustoimikunnan pj. O.A. Mallisen kirjeestä.
Talollisilta siis ryhdyttiin keräämään puutavaralahjoituksia ja muiden rakennustarvikkeiden hankinnan mahdollisti Erstan kartanon entinen omistaja rouva Viola Ranin. Hän antoi lainaksi 7000 mk kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla. Teettäjän tarvikkeista rakennusurakan suoritti veljekset Tamminen ja joulukuussa 1908 alkuperäinen, Massisen suunnittelema, rakennus olikin jo valmis.
Seurantalon hoitoa ja käyttöä alkoi hallinnoida ja järjestellä marraskuussa 1909 perustettu Uudenkylän Nuorisoseura. Perustamiskokouksessa valittiin seitsenhenkinen johtokunta, Katri Silen, Irene Paunu, O.A. Mallinen, Fr. Hamara, I. Karhula, J. Pörhölä ja J. Järvi. Ensimmäiset iltamat pidettiin jo tammikuussa 1910 ja vilkas nuorisoseuratoiminta lähti liikkeelle.
Talolla pidettiin kokouksia, näytelmäkerhoa, opintopiirejä sekä järjestettiin iltamia, kesäjuhlia ja taloa vuokrattiin muidenkin yhdistysten vierailuja varten. Nuorisoseuralle perustettiin 1919 myös torvisoittokunta, joka harjoitteli seurantalolla. Vastineeksi talon käytöstä soittajat esiintyivät tilaisuuksissa maksutta sekä huolehtivat talon lämmityksestä.
Nuorisoseuran johtokunta 4.4.1946 kokouksessaan alusti kysymystä seurantalon omistusoikeudesta, joka ei sille laillisesti kuulunut vaikka nuorisoseura olikin hoitanut ja järjestänyt talon kunnossapidon ja vuokraustoiminnan sen alusta alkaen. Runsaiden puheenvuorojen jälkeen kokous päätti yksimielisesti perustaa talosta osakeyhtiön, jonka valmistelutoimikuntaan valittiin pj. Maija Peltola, Aatto Mallinen ja Veikko Luste.
Vuonna 1950 perustettiin Voimistelu- ja Urheiluseura Uusikylän Salpa. Perustajajäseniä oli 22 henkilöä. Jäsenmäärä kohosi parhaimmillaan jopa 200:aan. Voimistelujoukkue harjoitteli seurantalolla ja osallistui kilpailuihin. Läheisellä urheilukentällä juostiin ja hypättiin, samoin hiihto kuului urheilulajien valikoimaan.
Tämä uusi seura pääsi Armas Heikkerön lahjoituksen turvin yhdeksi osakkaaksi Seurantaloon. (5kpl Uudenkylän Seuratalo Oy:n osakkeita, arvo 50000 mk). Muina osakkaina olivat tässä vaiheessa Uudenkylän Maamiesseura sekä Nuorisoseura. Myös Uudenkylän Martat maksoivat osan osakkuudestaan.
Vuonna 1956 rakennusmestari Kuusiston piirustusten mukaan seurantaloa päätettiin laajentaa T-muotoiseksi ja tehdä mittavia korjaustöitä mm. lattioihin. Rahoitusta tähän työhön haettiin pankilta. Urakoitsijoina toimivat kirvesmiehet Tyko Sillanmäki ja Oiva Virtanen.
Yhdistysten yhteistyössä oikeudet ja velvollisuudet joutuivat ajan oloon koetukselle ja yhdistykset alkoivat toivoa muutosta. Seuratoiminta kaikilla osakasyhdistyksillä oli kuitenkin varsin vilkasta, kokouksia, koulutuksia ja joulujuhlia sekä tansseja buffetteineen, teatteriesityksiä ja myöhemmin jopa ensimmäisiä bingoja järjestettiin.
Näinä vilkkaina vuosina Uuteenkylään päätettiin myös rakentaa oma yhteiskoulu ja kun lupa yhteiskoulun perustamiseen 1961 oli saatu, ensimmäisen lukuvuotensa oppilaat kävivät koulua seurantalolla, kunnes syksyllä 1962 koulurakennus oli valmistunut.
70-luvulle tultaessa Uudenkylän Salpa ry:n voimistelutoiminta oli taaksejäänyttä, mutta hiihtoa harrastettiin ikämiehissä menestyksekkäästi ja yhdistys järjesti lasten hiihtokilpailuja. Taloa vuokrattiin edelleen häiden pitopaikaksi, mutta muun toiminnan hiipuessa rakennus rapistui tyhjillään nopeasti. 1978 aloitettiin osakeyhtiön purkamisen monimutkainen ja pitkä paperisota, joka kesti lähes kaksi vuotta, ja talo siirtyi Nuorisoseuralta 25.3.1980 Uudenkylän Salpa ry,n yksinomistukseen. Tällöin rakennus oli todella huonossa kunnossa, lähes kaikki ikkunat rikki ja katto romahduspisteessä. Oiva Virtanen alkoi koota ympärilleen ydinjoukkoa joka saisi aikaan suurremontin ja talon pelastetuksi. Rakennussuunnitelmat teki Erkki Aarti. Ensimmäisessä talkookokouksessa 28.6.1981 esiteltiin arkkitehdin piirustukset ja rakennusmateriaaliakin oli jo hankittu valmiiksi. Talkoisiin osallistui suuri joukko osaavaa väkeä ja lahjoituksia tuli monelta taholta. Remontti oli suuri ja vei aikaa lähes kaksi vuotta. Kunnostettu seurantalo nousi taas suureen suosioon juhlien, etenkin häiden pitopaikkana. Myös alakertaan rakennettu sauna viehätti illanistujia.
Uuden vuosituhannen alussa tehtiin peruskorjaus, jossa rakennettiin uusi toimiva keittiö ja ulkoterassi. Sali vuorattiin sisältä ja talon ulkovuori sekä peltikatto maalattiin.
Vuosi 2020 muutti kaikkien suunnitelmat tilaisuuksien järjestämisen suhteen. Varatut tilaisuudet peruttiin ja uusia ei kysytty. Joka tapauksessa seurantalon hyvä sijainti ja kohtalainen kunto, tämän päivän puutteistaan huolimatta, antoi uskoa nykyiselle hallitukselle uuden remonttikierroksen aloittamiseen. Arkkitehti Matti Oijalaa pyydettiin suunnittelemaan esteettömyyden parantamisen sekä mm. alakerran välttämättömien korjausten piirustukset. Kotiseutuliitolta on haettu osarahoitusta ja runsaan talkooväen turvin on kesällä -22 ja -23 saatu ulkomaalauksen ja purkutöiden lisäksi isoja perusparannustöitä tehtyä. Rakennukseen suunnitellut uudistukset ja pihapiirin kohentaminen pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2025 aikana.
Talo on kestänyt ympärillään muuttuvan maailman monet koukerot!
Teksti Anitta Helin 1.5.2024